Juuan Hirvonen: Soten asiakasprosessi ensin kuntoon, sitten hallinto
15.04.2019
Sote-uudistus on toteutettava edellisen hallituksen yritystä pienemmissä paloissa, sanoo Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen. – Tehdään ensin sote, antaa isojen kaupunkien tehdä se omalla tavalaan ja maakunnissa tarvitaan leveämpiä hartioita. Maakunnille voisi antaa vapautta rakentaa palvelujaan. Hirvonen pitää erinomaisena Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen leveät helmat – käsitettä, sitä, että sotessa pitäisi edetä hallintorakenteen sijaan asiakas edellä. – Asiakasprosessin kehittämisestä on lähdettävä. Hallinto sitten rakennetaan sopivaksi niille asiakasprosesseille.
Avainsanat
Kommentit
Kirjoita oma kommenttisi
Aiheet
20.6.2019
Uusimmat
Kuntamarkkinat
Yhteistyökumppaneiden videoita
Sote
Päätöksenteko
Talous
Tekniikka
Sivistys
Lakiasiat
Tämäkin on totta. Euroopan Unioni teki vuonna 2005 Valkoisen kirjan. jossa todettiin mm., että Suomi harmaantuu kaikkein eniten Euroopassa. Selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelä jätti 14.6.2006 silloiselle Matti Vanhasen hallitukselle Vanhustenhoidon valtakunnan tason selvityksen. Vanhustenhoidossa käydään nyt kiivasta keskus-telua. Kivelä nosti siis jo vuonna 2006 raportissaan vanhustenhoidossa olevat puutteet ja tarvittavat parannusehdotukset. Liian vähän henkilökuntaa, liian paljon lääkkeitä, vanhuksen tarvitsema oikea hoitopaikka ei ole taattu, henkilökunnalle lisää koulutusta ja korvamerkityt Valtionosuudet vanhustenhoitoon ja valtion ohjauksen edelleen tiukentaminen. Esitykseen sisältyi myös Vanhusasiamies. Aikaan on siis ollut lähes 13 vuotta laittaa Vanhustenhoito kuntoon ja vanhuspalvelulakiin tarvittavat muutokset, hoitajamitoitus vähintään 0,7.
Se mita Hirvonen sanoo soten ylimittaisuudesta, on itsestään selvyys. Se mitä hän sanoo maakuntien leveämmistä hartioista, on kuollutta fraseologiaa. Kuntayhtymäpohjainen yhteistoiminta kunnallishallinnon toimijoiden kesken on luonteva yhteistoimintatapa, mutta ensimmäistäkään uutta maakuntahallinnon kaltaista hallinnoijaa Suomessa ei tarvita. Kunnilla on vastuu kuntalaistensa palveluista, ja se vastuu tulee läheisyysperiaatetta kunnioittaen säilyttää jatkossakin. Kokonaan eri asia, pystyvätkö pienet Juuan kaltaiset kunnat hoitamaan velvoitteensa. Jollei, ratkaisu ei ole maakunta vaan kuntaliitos. Se on luonnollinen tapa huolehtia siitä, että kunta pystyy hoitamaan velvoitteistaan kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Takavuosina puhuttiin kuntien vähimmäisväestöpohjaksi n 20.000 asukasta. Nyt taitaisi ola sen toimintamallin aika, sen verran heikoilla useimmat Juuan kaltaiset taloutensa tuhonneet ja jatkuvasti kuihtuvat kunnat ovat. Silloin kun 20.000 asukkaan väestöpohjakin käy pieneksi, palvelut on turvattavissa kuntayhtymien muodostamisella, joissa osakkaina on monien hengettömien pienkuntien asemasta muutama vahvempi toimija. Se on samalla tae siitä, että kuntayhtymissä toteutuu vastuunkanto sen asemasta, että nyt niissä jyllää isännättömyys äänivallan jakautuessa kymmenille päättäjille, jotka epätoivoisesti yrittävät vetää kotiin päin. Murusina toteutettava palveluverkko on tehokkuuden suurin surma, ja jos kustannustehokkuutta halutaan, pienillä toimintayksiköillä ei ole tulevaisuutta. Leveillä hartoilla tai vielä leveämmillä helmoilla asioita ei ratkaista, olennaista on optimaalinen tuotantoprosessi myös julkisissa palveluissa. Tässäkin suhteessa olen eri mieltä kunnajohtaja Hirvosen kanssa.