Espoossa kehitetty KYKY-toimintamalli – koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen – on luotu yhdessä yli sadan toimijan kanssa. Lähtökohtana toimintamallille oli halu edistää oppimista kehittävien uusien palvelujen innovointia ja alan liiketoimintaa. Haastattelussa Katja M Hagman, 6Aika strategian projektipäällikkö.

Liperiin kehitetäänlapsille yhtenäinen kasvatuksen ja oppimisen polku yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kunnassa tarjotaan 5-vuotiaille lapsille maksutonta varhaiskasvatusta 80 tuntia kuukaudessa. Haastattelussa Liperin kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.

Jyväskylän Sinfonian intendentti Emma Anttila kertoo, miksi Jyväskylä tarvitsisi vuosikymmeniä kestäneen keskustelun jälkeen oman konserttisalin. Lue lisää: https://kuntalehti.fi/share/75425/4454fc

Kun kunta edistää tasa-arvoa, se edistää myös asukkaidensa hyvinvointia Käytännössä kunnissa riittää vielä tekemistä tasa-arvon edistämisessä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Sinikka Mikola. – Isot erot ammatillisessa suuntautumisessa, alkavat muodostua jo päiväkoti-iässä, Mikola sanoo. Kuntaliitto julkaisi vastikään tasa-arvon pikaoppaan, jonka toivotaan edesauttavan eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan sitoutumista.

Kirkkonummella sijaitsevan Veikkolan koulun oppilaat kertovat tulevaisuuden suunnitelmistaan. Video on osa Kuntalehdessä 1/2017 julkaistua Kunnan töissä-artikkelia. Lue koko juttu > http://kuntalehti.fi/share/68062/a43b70

Uusi opetussuunnitelma asettaa aivan uudet vaatimukset oppilaiden sosialisille taidoille, sanoo sosiaalipsykologi Suvi Uski. Uski on mukana hankkeessa, jossa digisovelluksen avulla rohkaistaan harjoittamaan sosiaalisia taitoja ja siten pyritään mm. ehkäisemään koulukiusaamista.

Sivistyksen suunta –palkinnolla tänään palkittu Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pelkää kuntien säästöjen vaarantavan tulevaisuuden oppimistulokset. Pitkälän arvion mukaan tänään tehtävistä päätöksistä korjataan kitkerä sato tulevaisuudessa.

Valtakunnallisen pyöräilyviikon teemoihin kuuluu rohkaiseminen pyöräilyyn myös koulumatkoilla, jotta lapset saataisiin liikkumaan omilla lihasvoimilla omat koulumatkansa. – Tarvitaan myös olosuhteiden kehittämistä, sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Taidepedagogien käyttö varhaiskasvatuksen tukena oli Vantaalla niin onnistunut kokeilu, että toiminta päätettiin vakinaistaa. – Ensi elokuussa Vantaan varhaiskasvatuksessa työskentelee 15 taidepedagogia, kertoo asiantuntija Katjamaria Halme Vantaan kaupungilta. Asenteella on iso rooli taidekasvatustoiminnan aloittamisessa. – 90 prosenttia lapsista on voitu auttaa eteenpäin heidän pulmissaan, kuvaa toiminnan vaikutusta kulttuurituotannon päällikkö Reeli Karimäki.

Helsingin kotouttamisuudistukseen kuuluva osaamiskeskus-pilotti tarjoaa ammattitutkinnon kotoutettaville. Irakilaistaustainen Muhtedi Al-mehsen aikoo yrittäjäksi rakennusalalle, kun tutkinto on taskussa. – Opettajat ovat erinomaisia, Al-mehsen kehuu Stadin ammattiopiston koulutusta.

Sosiaalinen innovaatio tarkoittaa toiminnallista tai toimintamallin toteutettua uudistusta, joka jollakin tapaa lisää yhteiskunnan hyvinvointia, selventää dosentti Harri Jalonen Turun Ammattikorkeakoulusta. Turun AMK on mukana kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun projektissa, jota EU rahoittaa. Tuloksia odotetaan parin vuoden kuluessa.

Tyrnävä on mukana oppimisympäristöjä uudistavassa Nova Schola Finlandia -hankkeessa. Tyrnävälle rakennettavassa koulurakennuksessa tiloja käytetään aivan uudella tavalla, kertoo rehtori Jani Alakangas.

Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson on saanut Sivistyksen suunta -palkinnon 2015. Johnson on huolissaan hallituksen leikkaussuunnitelmien vaikutuksesta sivistyksen ylläpitämiseen.

– Suurin osa meidän omista toimintarahoista menee lasten ja nuorten kulttuuriin sekä taiteen perusopetukseen, kertoo kulttuurijohtaja Annukka Larkio. – Avustuspotti niihin on vuodessa noin 1,1 miljoonaa. Lisää voimaa kulttuurityöhön Vantaalla on haettu yhteistyöstä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sekä erilaisesta verkottumisesta mm. varhaiskasvatuksen sekä vanhuspalveluiden kanssa.

Suurimpien kaupunkien kulttuuriin käyttämä rahamäärä on pysynyt suurin piirtein ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana. – Menot euromääräisesti ovat hieman kasvaneet, mutta ostovoimalla mitattuna hieman supistuneet, sanoo Cuporen johtaja Pasi Saukkonen. Hänen mukaansa Suomi ja muut Pohjoismaat poikkeavat monista muista Euroopan maista, missä on tehty suuriakin leikkauksia kulttuurimenoihin.