Nokian kaupungin tiedottaja Tetti Tuhkio kertoo, miten uusi kuntalaki sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus muuttavat viestintää kunnissa. Hän toivoo, että jatkossa Nokialla olisi digitaalisia sovelluksia ja muita uusia tapoja ylläpitää vuorovaikutusta kuntalaisetn kanssa.

Monet kunnat toivovat edelleen, että voisivat toimia jatkossakin sote-tuottajina tai omistajina yhtiöissä. Sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti torjuu toiveen jyrkästi. -Lainsäädännössä sanotaan yksiselitteisesti, että kunta ei toimi sote-tuottajana. Silloin ei voi olla myöskään omistajana yhtiössä, hän sanoi Kunta.tv:lle Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa.

Vuoden 2019 jälkeistä kasvupalvelulakia valmistellaan parhaillaan, ja se lähtee näillä näkymin helmikuun lopulla lausuntokierrokselle. Siinä maakunnilla olisi pääsääntöisesti järjestämisvastuu TE- ja yrityspalveluista. Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta kertoo, miltä uudistus vaikuttaa kuntien kannalta.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paateron mukaan hallituksen lausuntokierroksella oleva sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti on tarpeellinen, mutta se vaatii vielä paljon viilaamista, jotta lakipykälät istuvat Suomen oloihin. Kuntaliiton mielestä lakiesitykset vievät kuntalaisten tarvitsemia peruspalveluita vahvaan valtion ohjaukseen. Maakuntien itsehallintoa rajoittaa erityisesti verotusoikeuden puuttuminen.

Kuntien johtajasopimukset tulevat pakollisiksi vuoden kuluttua kesäkuussa. Johtajasopimuksen tarkan sisällön kunnat ja kuntajohtaja voivat sopia keskenään. Sopimuksessa tulee määritellä muun muassa kuntajohtajan tehtävät ja toimivaltuudet, kuntajohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan välinen työnjako sekä menettelytavat ristiriitatilanteissa ja erokorvaus. Haastattelussa Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala ja Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

Vuoden 2015 hajajätevesityöryhmän raportti luovutettiin maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 4.11. Työryhmä ehdottaa kolmea vaihtoehtoista tapaa hajajätevesien käsittelyvaatimusten kohtuullistamiseksi. Pilaantumisherkät alueet, joilla vaadittaisiin jätevesien tehokkaampaa käsittelyä, voitaisiin joko säätää laissa tai kunnat voisivat määritellä ne ympäristönsuojelumääräyksissään. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipisen mielestä jo nykyiset säädökset mahdollistavat riittävän joustavan toiminnan. Hän on huolissaan kuntia uhkaavasta tehtävien lisääntymisestä.

Uusi sote on valmisteltava kunnolla eikä sitä saa antaa pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön valmistelun varaan, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta. – Uudistuksella on niin laajat vaikutukset muuhun kuntakentän toimintaan, että valmistelu on tehtävä laajemmalla pohjalla. Sotea ei voi irrottaa siitä mitä tapahtuu esimerkiksi keskiasteen koulutukselle ja valtion aluehallinnon tehtäville.

Perustuslakivaliokunnan ratkaisu oli odotettu, koska sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät muutokset eivät muuttaneet itse perusongelmaa, arvioi Kuntaliiton lakiasiainosaston johtaja Arto Sulonen. Jatkovalmistelu olisi helpointa rakentaa vaaleilla valittavan väliportaan hallinnon varaan, arvioi Sulonen, mutta korostaa, että nyt uudistuksesta tarvitaan kunnollinen parlamentaarinen valmistelu.

Perustuslakivaliokunnan tekemä työ ei ole mennyt hukkaan, sanoo valiokunnan jäsen, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Hänen mielestään perustuslakivaliokunnan linjaus antaa hyvän pohjan jatkolle. – Meidän pitää päästä järjestelmään, jossa on vahva monituottajamalli ja arvioitava asioita ihmisten, ei organisaatioiden kannalta, hän sanoo.

Sote-lain eteneminen törmäsi – odotetusti – perustuslakivaliokuntaan. Ongelmia olivat demokraattisen päätöksenteon toteutuminen sekä rahoitusmallin epäoikeudenmukaisuus. – Kun korjaustoimia tehdään, nämä molemmat on hoidettava kuntoon, sanoo Johannes Koskinen. Hänen mielestään valmistelu maakunnissa voisi jatkua, mutta uusittava hallintomalli on tuotava uudelleen perustuslakivaliokuntaan.

– Meillä on hyvä pohjatyö tehtynä, siitä pitää jatkaa nyt eteenpäin, arvioi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Hanna Tainio. Hänen mielestään työtä pitää jatkaa eikä missään nimessä palata lähtöruutuun. Hän uskoo, että tehdyn työn pohjalta on mahdollista edetä, vaikka se tämän eduskunnan aikana ei enää näytä ehtivän maaliin saakka.

– Näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että tämä eduskunta ehtii päättämään sote-uudistuksesta, arvioi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa. Hänen mielestään uudistuksen tavoitteista ollaan kuitenkin yhtä mieltä eli perustuslakivaliokunnan linjaus antaa pohjaa jatkotyölle.

– Jos sote-uudistus johonkin kaatui, se kaatui eteenpäin, korostaa perustusvaliokunnan jäsen Tapani Tölli. Uudistustahan kaikki pitävät erittäin tärkeänä, mutta jatkotyössä tarvitaan hänen mielestään parlamentaarinen pohja.

Ministeri Susanna Huovinen odottaa päätöksiä, jotta sote – linjauksissa päästäisiin eteenpäin. Mitään uutta esityksen sisällöstä hän ei Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa sanonut. Kaikki odottavat nyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jota parhaillaan kirjoitetaan.

“Samaan aikaan kun kuntien tuloja on leikattu ja tehtäviä lisätty, kuntiin tulee ministeriöistä koko ajan tiukentuvaa normiohjausta, joilla määrätään entistä tarkemmin, miten palvelut tuotetaan, kuvaa tilannetta varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta. – Lopputulos on se, että tehokkuus heikkenee. Kuntien mielestä normijoustoja pitää tehdä ja kunnille pitää antaa enemmän vapauksia erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja saaristossa. Kunnat […]